Pyry oli kutsunut koulukaverinsa Samun vieraakseen. Paavo pelasi sulkapalloa naapurin Vilin kanssa. Pyry ja Samu päättivät, jostain ihmeen päähän pistosta pystyttää teltta aitan katolle. Urakka näytti aika hurjalta. Pojat raahasivat kaksi isoa maalaustelinettä autotallin takaa, hakivat lankkuja liiteristä ja nostivat ne maalaustelineitten päälle saaden siten korokkeen, jolta he pääsivät nousemaan aitan katolle. Korokkeelle he puolestaan nousivat tikapuuta pitkin jotka he olivat lainanneet saunamökiltä. Tikapuut ovat henkilö- ja huoltoliikenteen hoitamisen kannalta tärkeät, kuten he asian mummille esittivät, mummin poikien touhuja taivastellessa. Teltta oli niin iso, että se peitti koko aitan tasaisen, mutta hiukan etuosasta alaspäin viettävän katon.
Teltan pystytys urakan välillä pojat juoksivat pirtiin juomaan kaakaota ja syömään kanelipullia, joita Hilppa mummi oli leiponut. Teltan pystytys kesti parisen tuntia ja sen jälkeen alkoi teltan sisustus. Pojat nostivat sinne Pyryn television ja Play Station ykkösen sekä pelejä. Sähkövirran he vetivät piuhoilla Paavon kesäaitasta ja heittelivät lopuksi patjoja ja tyynyjä pehmikkeiksi. Kaikki oli valmista. Paavo ja Vili liittyivät isompin seuraan. Katolta kuului iloista puheen sorinaa.
Iltapäivällä Mandi palasi kotiin ja katsoi huvittuneena poikien kyhäämään telttaa.
-Aiotteko te yöpyä siellä?- hän kysyi.
-Kyllä vaan,- kuului poikien yksimielinen vastaus.
Illalla Mandi meni pyytämään poikia iltapalalle. Hän avasi kuistin oven ja säikähti sillä pihalla seisoi tuntematon mies, joka tuijotti telttaa.
Mandi huomasi myös, että mies ei ollut ihan tavallinen vaan hänessä oli jotain outoa ja hän pelkäsi vielä enemmän.
-Kukas te olette?- rohkeni Mandi kysyä.
-Anteeksi, että pelästytin, olen Kaarlo asun tuolla lahden takana. Ajoin polkupyörällä ohi ja koska en ole ikänäni nähnyt telttaa talon katolla, tulin katsomaan.-
Mies äimiseli aikansa ja poistui. Pojat tuliva alas.
-Yötä ette kyllä siellä ole, minua huolestuttaa,- sanoi Mandi.
-Mikä muka?- naurahti Pyry.
-No, tuo kulkija,- vastasi Mandi.
Ei hän ole vaarallinen hän on ihan jees äijä, vähän outo vaan, tiesi Samu kertoa sillä hän asui melkein miehen naapurina.
Iltapalan jälkeen pojat palasivat telttaan jatkaen iltaa pelaamalla korteilla uhkapeliä, kuten he Mandille illan aikeitaan selittivät. Juustonaksut ja perunalastut korvasivat rahan. Tuo haluttu valuutta vaihtoi omistajaa tilanteiden mukaan. Osa rahoista syötiin ja osalla pelattiin. Naurun kikatus kantautui kauas yli Juasjärven sillä ilta oli kaunis ja järvi tyyni.
Paavo tuli sisälle nukkumaan Vili lähti kotiinsa, mutta Samu ja Pyry jäivät telttaan yöksi. Pojat vetivät tikkaat katolle. Pyry huusi vielä Mandille, -Äiti nuku rauhassa, eihän meille voi mitaan pahaa tapahtua.-
Aamulla Pyry heräsi ja säikähti pahanpäiväisesti, sillä teltta alkoi omituisesti liukua. -Samu sinä putoat-, huusi Pyry ja tarttui Samua paidasta kiinni ja sai kun saikin viime hetkellä estettyä Samun putoaminen katon reunan yli. Samu oli näet pyörähtänyt patjaltaan teltan reunalle ja oli putoamassa katon reunan yli. Pojat katsoivat toisiaan ja alkoivat nauramaan he nauroivat niin, että koko Sankkoniemen väki heräsi tuona kauniina sunnuntai aamuna ihmettelemään omituista ilonpitoa aitan katolla.
.jpg)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti