Joulunalusviikot

Vuoden viimeisimmät päivät ovat käsillä. Vuosi 2013 jää taakse ja vuosi 2014 tuo tullessaan aiheet uusiin tarinoihin. Vettä sataa ja lumi on sulanut lähes kokonaan.

Mökkitie joulukuun alussa

Marraskuun loppu ja joulukuu olivat kiireistä aikaa. Järjestin neljä viikon pituista kirpputoritapahtumaa ja kävin keikkatöissä. Sain kokoon ensi kesän matkarahat ja aijon jatkaa varainkeruuta kirpputori toiminnalla vielä ensi kevään ajan.

Tarina Galleria

Sukkakonsulenttina

Eläkeläisen tuloilla kun ei juurikaan juhlita se tuli nyt todistettua. Vertailukohteena edelliset joulut. Vietinhän aikaisemmin ennen joulua kuukauden Hollannissa nyt vietin tuon ajan kotimassa ja tein töitä. Joulun seutuna en laskenut pennejä ja se oli ihanaa. Suomi on kallis maa asua. Ostovoimaa ei pieneläkeläisellä ole. On pakko tehdä töitä mikäli haluaa toteuttaa rohkeita unelmia, matkustaa ja elää vaihtelevaa elämää. Nyt joku sanonee, että raha ei tee ihmistä onnelliseksi. Ei se niin mene, rahanpuutteessa kituuttaminen on kaikkea muuta kuin onnellisuutta. No jaa, ehkä hieman liioittelen elänhän ihan hyvää elämää, mutta monenlaista elämää kokeneena pitänee välillä naristakin.

Leipäkonsulenttina

Pikkujouluja emme virallisesti viettäneet. Vierailimme marraskuun alkupuolella ystäväpariskunnan luona ja sitä iltaa voisin toki kutsua kivaksi pikkujouluillaksi.

Seijan ja Sepon luona

Kuopuksen syntymäpäivä sijoittui vuoden pimeimmälle päivälle 21.12. Tein hänen juhliinsa synttärikakun johon asettelin 24-kynttilää.

Kuopuksen kakku

Joulu oli onnellista aikaa. Esikoinen tuli aaton aattona pikavisiitille sillä hänen työnsä esti pidemmän vierailun. Piia oli tullut vanhempiensa luokse jo aikaisemmin. Esikoinen ja Piia palasivat takaisin Helsinkiin Tapaninpäivänä.

Eskoinen ja Piia

Jouluaattona pojat vierailivat mummin luona. Itse olin käynyt tervehtimässä mummia jo sunnuntaina, jolloin vein hänelle tekemäni joululahjat. Jouluaatto iltapäivällä ajelin peilikirkasta jäistä tietä pitkin ensin Paltaniemen hautausmaalle ja sitten vanhalle hautausmaalle. Jätin kynttilä- ja kukkatervehdykseni molempien sukujemme haudoille.

Liisa-mummi

Paltaniemen hautausmaalla

Jouluillalliselle osallistuivat Petze, esikoinen, kuopus ja minä. Lahjoja emme juurikaan ostaneet. Lienen ollut kiltein kun sain useamman lahjan. Ruokaryypyt nautimme Tapio Wirkkalan suunnittelemista upeista napsilaseista.

Jouluillallinen

Istuimme iltaa rupatellen keskenämme aina puolelle öin, jonka jälkeen perinteitä noudattaen, saatoin Petzen kotiin ; )

Leppoisaa jutustelua

Joulupäivänä Petzen kotiin saapui vieraita Belgiasta. Tuttavaperhe vuosien takaa. Vietin mukavan iltapäivän heidän ja Petzen lasten kanssa. Hanna antoi minulle joululahjaksi kauniin tekemänsä korusarjan, tykkäsin.

Kaisu, Emma, Hanna ja Lauri

Hannan lahjaa avaamassa

En ole mikään elokuvien suurkuluttaja, mutta tänä jouluna tein poikkeuksen. Katsoin kolme hienoa elokuvaa, joista pidin. Ne olivat Benjamin Buttonin uskomaton elämä, Prinsessa ja Kuninkaan puhe.

Jouluaatto oli kaunis ja luminen nyt lumet ovat sulaneet ja tiet vesisateen sulattamia. Vaikka ulkona on vesisadekeli, lie aika lähteä kinkunsulattelulenkille ; )


Mandi 27.12.2013

Kesä 2013 jää muistoihini kauniina ja helteisenä.

Palasimme Suomeen 24. toukokuuta sateisesta ja viileästä Hollannista. Suomessa oli kesä kauneimmillaan ja helle helli, joten heti matkalaukkujen purkamisen jälkeen kiiruhdin mökille, jonne asetuin asumaan. Siivosin paikkoja talven jäljiltä. Kuopus oli jo siistinyt pihapiiria. Kokosin kasvihuoneen ja istutin taimia kukkalaatikoihin. Avomaapenkkiin kylvin lehtisalaattia, rucolaa ja jääsalaattia sekä tilliä ja persiljaa. Grillasimme ja saunoimme Petze, kuopus ja minä. Sorsatkin olivat saaneet jälkikasvua ja kerjäsivät leipäpalasia laiturin kupeella. Minuun iski mahtava kesäfiilis enkä kaivannut takaisin Hollantiin kuten aina ennen.

Petzen kuopus valmistui ammattikoulusta LVI-asentajaksi, joten toukokuun lopussa lauloimme suvivirttä Ammattikoulun juhlasalissa Laurin valmistujaisjuhlassa. Valmistin juhliin mansikkatäytekakun ja voileipakakun, illalla niistä oli vain rippeet jäljellä.

Kesäkuun ensimmäisen viikonlopun vietimme Petzen korpimökillä. Hellelukemat mittarissa loikoilimme laiturilla. Vilvoittelin itseäni pulikoimalla kumiveneellä lammen rantavedessä.

Olimme tehneet mökkiremppasuunnitelman jo edellisenä kesänä ja nyt piti tehdä suunnitelmien mukaiset remontit. Mökin ulkoseinät kaipasivat uutta maalia. Innokkaana aloitin raaputtamaan seinien kupluilevaa maalia, muutaman tunnin työrupeaman jälkeen masennuin, olinko ottanut liian ison palan yksin haukattavaksi. Onneksi tiesin, että  kuopus tulisi viikonlopulla kavereittensa kanssa maalaustalkoihin joten huoli oli aiheeton..

Lupasin, että talkooporukka saa mökin käyttöönsä juhannuksena. Porkkana tepsi ja työ edistyä vinhaa vauhtia. Aijemmin puhdistamani seinät saivat ekana maalia pintaan. Osa pojista putsasi toista seinää, osa maalasi toista ja itse puuhastelin ikkunapielien kimpussa. Talo tulikin maalatuksi juhannukseksi mikä oli ollut tavoitteeni. Lopuksi liimasin tien puoleiseen seinään Espanjasta ostamani kauniin posliinisen talonumeron.

Petzen synttärit 16.6.vietettiin pienimuotoisesti kahden kesken viinilasillisen kera..

Pojat aloittivat juhannuksen vieton mökilläni ja me ajelimme Sotkamoon Petzen mökille. Helle helli ja korpi oli kauneimillaan. Tein lammen rantakoivusta tuoksuvat koivuvastat, saunoimme ja nautimme illan rauhasta ja punaviinistä. Upea täysikuu nousi kuin salaa korkealle lammen ylle.

Kun palasimme takaisin kaupunkiin luin lehdestä, että se juhannusyön kuu oli superkuu. Ei se minusta mitenkään superkuulta näyttänyt vaan oli ihan tavallinen kuu. En kyllä ole aijemmin juhannuksen aikaan kuuta tuijotellut, no siksi kai se oli supekuu.

Esikoisen loma oli alkanut jo ennen juhannusta. Hän matkusti tyttöystävänsä kanssa Sveitsin alpeilla ja saapui juhannuksen jälkeen mamin iloksi. Ensimmäisen illan perinteisillä turpakäräjillä teimme yhteisen löyhän lomasuunnitelman, johon kuuluisi hieman työtä, mutta pääsääntöisesti lepoa. Perinteisesti keräsimme nurkkiin kertyneet roippeet peräkärryyn ja veimme kuorman kaatopaikalle. Korjasimme laiturin ja puuhastelimme sitä sun tätä. Sauna ja grilli lämperi joka ilta.

Kuun lopulla tuli ystäväni Marianne vieraakseni. Leppoisa viikonloppu kului tyypillisin kesämenoin. Grillasimme, saunoimme, uimme ja nautiskelimme hyvää valkoviiniä ja luonnollisesti parantelimme maailmaa.

Heinäkuun alussa on syntymäpäiväni. Tänä vuonna pidot olivat hillityt. Esikoisen morsiammen vanhemmat piipahtivat päiväseltään kakkukahvilla. Esikoinen filmasi kuvasarjan 66-vuotiaasta ikinuoresta äidistään. Miten hän osaakin vangita parhaat puoleni filmille.

Kuun alkupäivien jälkeen oli ystäviemme vuoro viettää syntymäpäiviään. Ajoimme Petzen kanssa Jyväskylän kautta Lahteen juhlimaan ystäväämme Raunia, joka täytti pyöreät 60-vuotta. 

Viiko jälkeenpäin pikkuveljeni täytti samaiset 60-vuotta. Pikkuveljen synttäreille ajoin yksin halki kauniin Pohjois-Karjalan aina Ilomantsiin asti. Veljeni ja hänen vaimonsa olivat ostaneet ja kunnostaneet vanhan rintamamiestalon kesäasunnokseen. Talo sijaitsi kauniin kirkkasvetisen järven rannalta läheltä Venäjän rajaa kuvainnollisesti keskellä ei mitään.

Sisarukset istuivat taas yhdessä saman pöydän ääressä. 

Siitä onkin kauan kun olen ollut lakkasuolla ja sekin tuli samalla reissulla koettua. Petze ei päässyt mukaan juhliin koska samana viikonloppuna oli hänen kuopuksellaan kotiväenpäivä. Kuopus oli näet astunut armeijan palvelukseen pari viikkoa aikaisemmin.

Kesä jatkui lämpimänä. Eräänä aamuna heräsin veden läiskeeseen. Avasin ylisen ikkunan ja kauhukseni huomasin oravan pudonneen suihkualtaaseen, jossa oli runsaasti vettä. Juoksin apuun ja sain pikkuisen kuiville. Orava luikki tiehensä. Nyt saa allas lähteä päätin. Kaivoimme kuopuksen kanssa altaan pois maasta ja nostimme peräkärryyn odottamaan siirtoa kaatopaikalle.

Täytin altaan jättämän kolon oksilla ja mullalla ja rakentelin sen tilalle kukkapenkin, johon istutin auringonkukan alut jotka olin kasvattanut siemenistä kukkaruukuissa. Ne kauniit auringonkukat päätyivät myöhemmin syyskuussa jänisten ruoaksi, että minua kiukutti.

Nightwish oli tulossa esiintymään Sotkamon Syke festareilleVuokattiin. Nightwish on suosikkini, joten päätimme Petzen kanssa lähteä menoon mukaan. Ilta oli leppoisa kunnes huomasin lompakkoni kadonneen. Tiedotin henkilökunnalle asiasta ja jäin odottamaan ihmettä. Hiukan ennen Nightwishin esiintymistä tarjoilija tuli luokseni terassille lompakkoni kanssa. Lompakko oli jäänyt baartiskille, josta tarjoilija oli nostanut sen talteen omistajaa odottamaan. Olin onnellinen, se löytyi ja kaikki paperini sekä rahat. Olin onnellinenja helpottunut. Palasimme festarikentälle ja nautimme täysin siemauksin Nightwish´in upeasta konsertista.

Elokuun alussa tuli Tiina taloon. Tiina on ystäväni, johon olen tutustunut netin keskustelupalstalla. Meillä synkkasi hyvin ja vietimme ikimuistoisen hauskan viikonlopun mökilläni.

Kaislat olivat levinneet taas mökin rantaan. Onneksi lämpimät päivät jatkuivat. Laitoin uimapuvun ylleni, kumisaaappaat jalkaani, otin viikatteen vajasta ja laskeuduin veteen. Heiluin viikatteen kanssa yhden päivän järvessä ja siistiähän siitä tuli.

Säätietoja seuraten, ajoimme aurinkoisina viikonloppuina Petzen mökille.

Oli Raunin ja Kaken aika tulla vieraakseni. He olivat matkalla Lappiin erämökille ja pysähtyivät yöpymään luonani. Sauna lämpesi ja makkarat kypsyivät grillissä. Aamulla hyvästelimme Raunin ja Kaken, jotka lähtivät ajamaan kohti pohjoista ja me kohti Vaalaa. Petzen kuopuksella oli sotilasvalajuhla. Söimme armeijan iki ihanaa hernesoppaa. Petze oli ylpeä pojastaan, joka valoi sotilasvalan Suomen puolesta.

Viinimarjat alkoivat olla kypsiä. Poimin marjat ja laitoin kotiviinin tekeytymään. Kun marjat oli poimittu ja viinipönttö porisi pesin mökkiä ympäröivän aidan. Istutimme kuopuksen kanssa pieniä kuusia aidan vierustalle. Siinä ne kasvavat isoiksi ja jos aita alkaa rapistumaan saamme tilalle sievän kuusiaidan.

Elokuun lopulla sain yllätysvieraan Turusta. Kaarina tuli sisarensa kanssa luokseni iltaa istumaan. Tytöt olivat paistaneet yhdessä ihanaa marjapiirakkaa. Sain myös purkillisen heidän omatekoista kurpitsapikkelsiä.

Olimme nähneet Kaarinan kanssa toisemme joskus seitkytluvun alussa. Istuimme laiturilla ja muistelimme elämämme vaiheita. Oli ihana tavata hänet vuosikymmenien jälkeen.

Syyskuussa aloitin pikkuhiljaa muuttohommat kaupunkiasuntooni. Olimme olleet koko kesän ikään kuin mettäläiset joten kaupunkiin muuttaminen tuntui jo kivalta. Keskustan terassit olivat nyt lähellä. Piipahdimme silloin tällöin tersseilla bongailemassa vaihteeksi ihmisiä eikä aina vain lintuja.

Aloitimme myös kävelylenkit. Ylitimme Kajaaninjoen entisen tehtaan ponttonisillan kohdalla, veimme kukkasia sukuhaudalle. Palasimme vanhansillan kautta takaisin keskustaan. Yhtenä lenkkipäivänä kävelimme syntymäkotini ohi. Piti oikein hieroa silmiään, talo oli Hoikankadun upein. Se oli remontoitu hyvällä maulla. Olin onnellinen näkemästäni. Isäkin olisi ollut ylpeä jos olisi nähnyt talon. Hän rakensi talon veljensä kanssa 1940-luvun puolivälissä.

Syyskuun toisella viikolla matkustimme Helsinkiin. Olimme tilanneet huoneistohotellimajoituksen. Hotelli oli kävelymatkan päässä Helsingin juna-asemalta Kämpissä sieltä oli helppo suunnistaa keskustan ihmisvilinään. Esikoinen saapui työpäivän päättyessä oppaaksemme kiertelimme kaupunkia ja kävimme pubeissa. Seuraavan päivän lähdimme Suomen Linnaan. Sieltä palattuamme istahdimme kauppatorille, nautimme lohileipien kahvin kera. Teimme myös kiertoajelun raitsikalla. Sitten oli aika lähteä syömään. Illastimme isommalla porukalla. Mukana olivat Petzen tytär, esikoiseni ja hänen morsiammensa sekä me vanhukset. Jatkoimme vielä Petzen kanssa iltaa puistoterasilla.

Kotimatkalle Korpeen lähdimme haikein mielin.

Kävimme viimeisen kerran Petzen mökillä syyskuun lopulla, huolsimme paikat talvikuntoon. Sekin päivä oli haikea, kesä oli eittämättä ohi, oli valmistauduttava pimeään syystalveen ja kylmyyteen. Omalla mökilläni alkoi joka vuotinen lehtisavotta. Kävin päivittäin haravaomassa maahan laskeutuneet lehdet. Kuopus hoiti mökin ja saunamökin katon ja räystäiden puhdistuksen sillä katolle en tohdi enää kiivetä.

 

Lokakuun alussa aloitin entisöintihommat. Pistin mökin pirtiin lämmöt päälla ja entisöin kaksi nojatuolia, joista toinen asettui asumaan kaupunkiasuntoni olohuoneen nurkkaan lukulampun alle. Toinen matkasi Petzen takkahuoneeseen isännän ikiomaksi televisiotuoliksi.

Esikoinen täytti 19.10 kolmekymmentä vuotta. Juhlat olivat Helsingissä. Kuopus matkusti velipojan juhliin. Olimme kutsuttujen joukossa tietty, mutta mitäpä me vanhat siellä nuorten pippeloissa olisimme tehneet. Elimme hengessä mukana täällä kotona, nostimme maljan päivänsankarille.

Marraskuun alussa syntyi idea kun siivoilin nurkkia. Päätin tienata rahaa. Olemmehan lähdössä Amerikaan ensi kesäkuussa eikä sinne tyhjätaskuna kannata lähteä. Aloitin kirpputoribisneksen. Kieltämättä työtä se vaatii, mutta mikä onkaan palkitsevampaa kuin saada tukku rahaa vanhoista nurkissa lojuvista romppeista. Samalla siivoutuu kaapit ja tietää mitä ne pitävät sisällään.

Joulu lähestyy ja joulunhössötys. Mutta siitä myöhemmin.

26.11.2013Mandi