NUKKEKOTI

Maalaustelineessä tököttää luonnos odottamassa jatkotoimenpiteitä, ei inspaa.

Eilen lamppu syttyi ja sitten hurahdin, aloitin suunnittelutyön. Kiertelin kodinsisustuskauppoja ja leluliikkeitä. Kyselin, katselin, vertailin ja funtsin, ei ,ei ja ei, mutta sitten muistin, minulla on mökillä hyvin vanha keittiökaapin yläosa. Se on odottanut uutta alkua elämälleen jo vuosia ensin ulkovaraston seinällä ja viime kesän mökin kuistilla.

Ei kun tuumasta toimeen ajoin mökille hakemaan kaappia. Keräilin remonttireiskalaukuun tarvittavia kaluja, puuvarastosta löysin vaneria. Tapanani on sanoa, että jos jotain tarvitsen, enkä sitä mökiltäni löydä niin sitä en sitten tarvitse ja niin kävi nytkin. Palasin kotiin ja aloin toteuttamaan unelmaani, joka on muhinut jo kauan mielessäni. Se on nukkekoti.

Kun nukkekoti on valmis alkaa huonekalujen keräily. Talon tulevat asukkaatkin aijon hankkia matkoiltani, tosin olen aikoinani harrastanut nukkekeräilyä, joten varaston kätköistä saattasi löytyä taloon sopivia vuokralaisia.

Aloitin työt poistamalla keittiökaapin ovet varovasti sillä niistä teen taloon harjakaton. Harjakaton alle ullakolle tulee makuutiloja. Vanerista sahasin taloon uudet lattiat. Löysin muovimattoa ja tapettirullan. Sovittelin, leikkelin ja istuin ja mietin. Upottauduin työn touhuun, unohtaen, että en ollut edes syönyt mitään koko päivänä. Havahduin nälkään ja selkääni särki oli aika lopettaa.

Jätin talon odottamaan, voi olla, että maalaan sisätilat sillä tapetointi ja muovimatot eivät sittenkään taida olla sitä mitä haluan. Ostin lehmuksen vihreää petsilakkaa, ehkä käsittelen seinät sillä.... jaa... katsotaan.


Minulla oli joku aika sitten mielessä tiffanytöiden opettelu, mutta en löytänyt ketään, joka olisi voinut minua alkuun opastaa. Se jäi nyt muhimaan. Petteri kävi katsomassa nukketaloni edistymistä ja antoi tosi hyvän vinkin. Jätän takaseinät puunväriseksi ja lattiat matotan kuhunkin tilaan sopivalla muovimatolla. Sisätilan väliseinät petsaan lehmuksen vihreiksi.

Olen niin hurahtanut, että piti käydä kaivelemassa komeron lelulootaa, sieltä löysinkin pienen posliinisen kahvikaluston. Makuuhuoneeni seinältä otin kauniin minitaulun, joka sopi hyvin nukketalon olohuoneen seinälle. No, hupsis, ensin pitää kuitenkin talo kunnostaa.

Toinen päivä

Laitoin pastan hautumaan, että en unohda syödä kuten eilen meinasi päästä käymään.

Tänään olen saanut paljon aikaseksi. Itseasiassa olen yllättynyt kuinka kivasti nikkarointini edistyy. Tietty entisöintikokemus auttaa eikä tule tehtyä peruuttamattomia virheitä.

Kävin vanhan tuttavani luona väriliikkeessä. Hän sekoitti minulle lähes saman öljypohjaisen värin jolla kaappi oli aikojen alussa maalattu. Koska kaapin pinta oli vuosien saatossa hiukan kupluillut en uskaltautunut sitä hiomaan vaan puhdistin pinnat ja maalasin entisen päälle sekä nikkaroin ovista harjakaton. Ovissa on somat käsinmaalatut kukkaset. Koristemaalauksen peitin pyöreällä pahvilla ennen uutta maalausta, että ne eivät tuhraantuisi. Harjakaton viereen olen suunnitellut tekeväni kattoterasin.

Maaliliikkeen varastosta löytyi pieniä kaakeleita, joista tulee upea kaakelointi keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Ne olivat liimattu esittelylevyyn joka oli menossa roskiin. Pelastin niille uuden elämän, mutta vei aikansa, että sain ne irrotettua pahvilevystä ja paloiteltua kylppäriä ja keittiötä varten. Uurastuksen jälkeen olin ylpeä, kylpyhuoneesta tuli tosi hieno. Aijon vielä erottaa kylppäristä pienen nurkan saunatiloiksi. Puinen löylykauhakin on jo valmiina odottamassa kylpiöitä.

Huilasin ja lähetin viestin esikoiselle, joka on paraikaa Kauko-Idän matkalla, että jos hän vaikka ehtisi pistäytymään paikallisilla toreilla tai basaareissa ja tonkisi josko löytyisi itämaisia nukkekotimattoja.Kaivoin  komeron aarteita ja löysin vanhan pienen kuttaperkkaisen vauvanuken ja sille sopivan korivaunun. Keittiöön löysin kahvi- ja paistinpannun.

Illalla lähdin Petterin luokse kun epäilin, että olen ollut liikaa maalinhajuissa. Jätin kaikki ikkunat auki, jotta asunto tuulettuisi. Otin muutaman valokuvan nukketalosta sillä Petterin tytär on hyvin taitellinen ja sainkin kivoja vinkkejä mm. mille puolen taloa sijoitan harjakaton ja mille terassin. En laita kattoa kiinni alustaan vaan jätän muunteluvaran sillä tajusin, että tämä juttu ei olekaan sellainen kerralla valmis vaan taitaa olla niin, että se alkaa ajan kanssa kasvamaan korkeutta ehkäpä leveyttäkin.

Kolmas päivä.

Heti aamulla ajoin rautakauppaan etsimään muovilistaa, mutta juuri sellaista mitä tarvitsin en löytänyt. Koska kaapin ovien irroitus olikin vaikea operaatio, kävi siten, että jokaisen oven alasivu vaurioitui hieman. Mietin pääni puhtaaksi mistä saisin sellaista muovilistaa, joilla peittäisin epätasaiset alareunat. Juostuani aikani kaupoissa löytämättä etsimääni, ajoin mökille hakemaan ohutta puurimaa. Pätkin rimoja pinemmiksi ja ajoin kotiin. Sahasin ne määrämittoihin ja maalasin. Riman pätkistä teen harjakaton tuet, joilla saan peittymään katon epätasaiset alaosat. Lopuista rimanpätkistä jahka ne kuivuvat rakennan kattoterassin kaiteet.

Taas huusholli haisee maalille ja tärpätille.

Neljäs päivä

Välipäivä

Viides päivä

Hurahdus alkaa tasaantumaan. Nukkekodin kattoterassi pisti nikkarointikykyni koetukselle, mutta lopputulos on sellainen kuin olin ajatellut. Vielä olisi ullakon takaseinän paikoilleen laitto, katsotaan jahka kehtaan. Neiti Marplea katsoessa tein villalankamaton makuukamariin.

Nyt alkaa jo maalaustelineellä oleva luonnos kiinnostamaan ; )