Kauko-Idän risteilymme on ollut tavallaan tietopohjaisesti antoisampi kokemus kuin Karibian risteilymme. Sain selkeän kokonaiskuvan maista, joissa vierailimme. Singapore, Thailand, Kambotza, Vietnam, HongKong, Kiina.
Matka alkoi.
Lensimme 20.11 Amsterdamista yötä vasten Singaporeen, jonne saavuimme 21.11. iltapäivällä.
Vietimme kaksi päivää Singaporessa. Asuimme upeassa Grand Cophorne hotellissa. Ensimmäisenä iltana istahdimme hotellin baariin nauttimaan musiikista, iltapalasta ja viinistä.
Seuraavana aamuna kahviaamiaisella saimme ensi kosketuksen idän herkkujen maailmaan.
Singapore oli siisti, hyvin hoidettu ja palvelut pelasi, mutta hinnat eivät houkutelleet shoppailemaan, siis kallis ostosparatiisi tavan tallaajalle.
Nähtävyydet, Botanic Garden ja Garden by the Bay olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Kukka- pensas- ja puumaailma, ihatuksen ihmeitä, Flover Done ja Cloud Forest. Joulun teema oli mukana värikkäänä yhden osaston kukka-asetelmissa Flover Donessa.
Hotellin takana kiemurteli joki, jonka rannalla oli viehättäviä ravintoloita ja kahviloita ja pieniä myymälöitä. Iltavalaistuksessa paikka oli romanttinen juuri sellainen joka kutsui lasilliselle.
Irtauduimme Singaropen satamasta 23.11 illalla noin kello 17.30. Matka kohti Thaimaata alkoi.
24.11 Ensimmäisen meripäivän makoilin ulkokannen uima-allasosastolla. Söimme päivän ateriat Lido-itsepalveluravintolassa. Opettelimme laivalla navikointia, mistä kerroksesta mikäkin palvelu löytyy jne. Hytissämme oli tervetuliaiskuohuviinipullo ja hyttipalvelu toi suklaakuorutettuja mansikoita viinin kyytipojiksi.
Minulle selvisi yksi erikoinen havainto. Hyttimme sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa (main Deckillä). Sitä ei useinkaan ajatella, että se olisi paras kerros asustaa pitkän matkan ajan. Kuvitellaan, että kymmenennen kerroksen parvekehytit ovat ne parhaat. Mutta niissä hyteissä onkin enempi ongelmia. Kuumina päivinä parvekkeen ovi on pidettävä kiinni, että tuuletus toimisi odotetulla tavalla. Toiseksi jos hytti sijaitsee siten, että aurinko ei paistakaan sinne päivä aikaan ei sille ole käyttöä ja kovalla tuulella ylemmissä kerroksissa laivan heijausliikkeet tuntuvat kuin taas alakansilla ei jne.
Ensimmäisessä kerroksessa on myös laivan turvatoimien ydin. Hyttiämme ympäröi turvatoimien keskusyksikkö. Laivan liikehdintää ei tunne ja ikkunasta voi seurata auringon nousua horisontin takaa samalta tasolta. Läheisessä aulassa sijaitsee informaatiopiste ja hollantilaisen taiteen näyttelytilat. Hyttimme oven vieressä on maalaus Haarlemin St Bavo kirkon aukiosta. Eli laivan keskus on main deckillä, jossa hyttimme sijaitsi. Lisäksi hyttimme oli tilavampi kuin Karibian risteilyllä. Levitettävällä sohvalla tilat useammalle matkustajalle. Kaiken kaikkiaan tilava, toimiva hotellihuone, tuleville risteilyviikoille.
25.11 Rantauduimme siirtoveneiden etäisyydelle Thaimaan Ko Samui Saarta.
Saarelle saavuttuamme, lähdimme retkelle omin päin. Otimme taxin. Hinta neuvottelun ja rantakohteen valittuamme taxi vei meidät pienelle kauniille rannalle, joka oli hyvätasoisen Nikki Beach hotellin yhteydessä. Valinta osoittautui oikeaksi sillä hotellipalvelut olivat käytössämme, hinnat kohtuulliset ja palvelu ystävällistä. Siainti satamasta vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä.
Tietty taxikuski halusi ensin viedä meidät saaren toiselle puolelle oleville isoille hiekkarannoille, turistirysille, jotka sijaitsivat 45 minuutin ajomatkan päässä. Halusimme kuitenkin lähimpään rantaan. Meitä onnisti, emme näet tykkää makoilla beacheilla, joten hotellin terassin pehmustetut löhötuolit olivat mitä paraiten osunut sattuman valinta.
Sovimme, että taxi hakee meidät takaisin satamaan. Hän, ei päässyt tulemaan, mutta informoi hotellin läheisyydessä päivystävää taxia ajamaan meidät takaisin satamaan sovittuun hintaan.
26.11 Halusin ehdottomasti vierailla Bangokissa. Tilasimme järjestetyn noin 10 h matkan Bangokiin. Uusi Bangokin satama Laem Chabang, jonne rantauduimme on kaukana Bangokista.
Kaksi tuntia up and town by bus ja tutustumisohjelma. Käynti The Grand Palacessa oli yhtä kaosta. Kuningas oli tulossa paikalla ja aukiolo rajoitettu. Siitä vierailun ahtaudesta oli vaikea nauttia, mutta kokemus sinänsä. Kiinalaisia pieniä ihmisiä peräjälkeen jonossa toisista kiinni pitäen ja heitä näytti tulevan joka puolelta, joten eteneminen oli joskus mahdotonta. Turistien selfietikut ja itsensä kuvauttajat sulkivat pienet kujat, paikka oli siis alkusysäys idän kaaoksen kanahäkeille.
Selvisimme helpotusten huokausten saattelemana ulos ja ajoimme keskustaan, pysähdyimme lounaalle hienoon ja kalliiseen ravintolaan, onneksi se kuului matkan hintaan. Maistelin erilaisia paikallisia herkkuja. Ihania makunautintoja. Ruoat olivat erinomaisia.
Matka jatkui kiertoajelulla ahtaissa cityn kortteleissa, läpi Chinatownin. Pysähdyimme ihastelemaan paikallista kukkatoria, saimme lotuskukan nuput jotka avasimme oppaan neuvoilla. Seuraava kohde oli jalokivitehdas Cems factory ja tehtään myymälä, josta emme sattuneista syistä ostaneet mitään. Levähdys kahvilassa, lasi viiniä ja paluumatka alkoi. Olimme laivalla illalla seitsemän korvilla. Yli 12-tuntia valvonneina olimme suihkun jälkeen valmiit heittäytymään unten maille.
Laiva seisoi satamassa seuraavaan iltapäivään sillä osa matkustajista yöpyi Bangokissa tai läheisissä rantakohteissa. Lepopäivä meille väsyneille, makoilua aurinkokannella ja palautumista uusiin seikkailuihin.
28.11 Heräsin, ja seurasin hytin ikkunasta upeaa punaista auringonnousua. Rantauduimme Sihanoukvillen kaupungin satamaan. Lähdimme bussimatkalle tutustumaan paikallisten elämään.
Miksi me Suomen kansalaiset valitamme jonninjoutavia. Tutustuminen kehitysmaan ihmisten arkeen voisi avata jokaisen valittajan silmät.
Kouhotamme ympäristön suojelusta, kierrätyksen tärkeydestä ja syyttelemme toisiamme lentämisen saastuttavasta paheesta. Mutta, mutta...
Sihanoukvillessä ei kierrätetä jätteitä, jätteet kipataan katuojiin. Kambotzassa ei ole jätteiden kierrätysohjelmaa. Kaikki muovi, bio, ja muu jäte kipataan samaan kasaan. Yli 15-miljoonan asukkaan Kambotzassa on kierrätys täysin kehitysvaiheessa.
Ajoimme Sihanoukvillen keskustasta Tumnuk Rolok nimiseen kalastajakylään. Valokuvat ovat silmiä hivelevän kauniita, mutta...todellisuus on toinen.
Kalastajat asuvat perheineen laiturien kylkeen paalujen päälle rakennetuissa talohökkelöissä. Kalan etova haju leijailee kaikkialla. Talojen oven edessä kasvatetaan minttua ja sitruunaheinää. Ne pitävät käärmeet loitolla. Lapset ovat hyvin hoidetun näköisiä ja talot sisältä siistin oloisia, ulkoa päin kylä oli rähjäinen. Skoottereita ja mopoja kaikkialla. Tosin monet niistä joutuisivat Suomessa ajokieltoon.
Jatkoimme matkaa, saavuimme kaupungin keskustaan. Hiekkateitä pohjustetaan asfaltille ja liikenne takkuilee. Rakennustöitä on kaikkialla, kehitys etenee. Ehkäpä kymmenen vuoden päästä paikka on turistiparatiisi sillä valkoiset hiekkarannat ja turkoosi meri ovat hienoja, alueen vetonauloja.
Vierailimme keskustan ostoshallissa, jossa tunnelma oli viehättävä sekoitus rihkamasta kultaesineisiin, vaatteita, kenkiä ja ruokaa. Mukaani lähti ihku ihana hellehattu. Istuessamme Independence Beachillä eteemme käveli kaupustelijatyttö. Hän möi käsin tehtyjä koruja. Hän oli noin kaksitoistavuotias, englannin alkeita tapaileva kaunis tyttö. Ostin kolme värikkäillä langoilla sidottua kalakorua, sain kiitokseksi kauniin hymyn ja hienot hiuskoristeet.
Matkan viimeinen kohde oli kullalta kimalteleva temppelialue Intra Ngean Pakoda. Kambotza on vastakohtien maa, kullan kimallusta ja rähjäisiä kyliä, siistin oloisia hyvin hoidettuja kalastajien lapsia ja perässä kulkevia kerjäläisiä. Kimallusta ja ruosteen karheaa.
Bangokin ja Kambotzan retkien osaavien oppaiden ansiosta sain laajan tietopaketin molempien maiden historiasta, hallintomuodoista, arkkitehtuurista, kansan elämästä, naisten asemasta, ruoka-ja tapakulttuureista.
Astuimme sisään toisen kerroksen isoon Dining room ravintola-saliin. Meitä odotti kuohuviinimaljat ja kolmen lajin lounas. Kuohuviiniä tarjoiltiin koko aterian ajan. Ihmettelimme miksi saimme kutsut näin arvokkaaseen lounastilaisuuteen, mutta tilaisuudessa kävi ilmi mahdollinen syy, yksi matkustajapariskunta palkittiin heidän lukuisten risteilymatkojensa ansioista. Niin, meillehän tämä oli jo toinen Holland Amerikan line risteily. Saimme lounaan jälkeen myös lahjat kuten muutkin kutsuvieraat. Meille ojennettiin kauniit Delfissä valmistetut posliinilaatat. Laatassa on kuva risteilijästä ja sen alla Holland Amerikan line risteilijöiden nimet.
Olemme risteilleet Karibialla Zuiderdam-risteilijällä ja nyt täällä Kiinan merellä Westerdam-risteilijällä. Katsotaan kerkiäiskö sitä vielä tutustua Oosterdamiin ja Noordendamiin.
Illalla menimme iltapalalle Lido ravintolaan, joka oli harvinaisen tyhjä. Syy selvisi, alakerran kahdessa dining room ravintolassa tarjottiin risteilijävieraille erikoisruokalista. Se sama bloster/pihvi-ruoka kuin Karibialla, eli se sama ruokalista, josta sain suber-ripulin.
No, nyt ripla on poissuljettu, söin pienen siivun naudan sisäfilettä Lidossa. Kasviruokavalioni ei varsinaisesti kärsinyt. Tai mistäpä tuon tietää.
Olemme ystävystyneet yhteen filippiiniläiseen tarjoilijatyttöön. Tapanamme on istua uima-allaskannella ennen nukkumaan menoa ja ottaa lasilliset punkkua. Tarjoilijatar-ystävämme, kertoi, että pullon ostaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin lasittain osto ja, että voimme jättää avatun pullon baariin odottamaan seuraavaa iltaa tai ottaa mukaan hyttiin. Laivalle ei näet saa tuoda alkoholia maista. Ainoastaan yksi pullo per/henkilö risteilylle saavuttaessa.
30.11 sää + 32/24 tuntuu kuin 37. UV-indeksi äärimmäinen.
Phu My, Vietnam
Olimme neljän tunnin retkellä Ba Ria provinsissa, tutustuen vietmamilaisten maaseutuun ja ihmisten arkeen. Ensimmäinen kierroksen kohde oli mielenkiintoinen. Kaunis Buddhish/temppeli/luostari/vanhainkoti. Rauhallinen ja siisti alue, taustalla soi meditaatio-musiikkia. Vanhukset voivat osallistua puutarhanhoitoon ja luostarin päivittäisiin puuhiin, mutta kukin kykyjensä mukaan tai he voivat vain istua ja seurustella keskenään varjoisissa penkkiryhmissä upeassa puutarhassa kukkien ympäröiminä.
Matka jatkui taloon, jossa poltettiin riisiviinaa. Riisiä ja hiivaa käytetään muutama päibä, jonka jälkeen seosta poltetaan noin viisi päivää. Valmista syntyy kun keittokattilan putkista alkaa valumaan viinaa alla oleviin ämpäreihin.
Jatkoimme toiseen taloon, jossa valmistettiin riisipaperia. Tekoprosessi muistutti ikään kuin muurinpohjalettujen valmistusta. Saimme käteemme valmiin riisipaperiliuskan maistettavaksi se maistui paremmalle kuin tavan perunalastu.
Kierros jatkui ostoskeskukseen jonka jälkeen paluu satamaan. Mukaan muistoja, kimono ja huiska, vai miksi sitä nyt kutsutaan jota heilutetaan helteellä viilentämään kasvoja.
Koko matkan ajan meitä seurasi naiskaupustelijoiden mopoletka. Matkamuistojen myyjiä. Hintakin tippui sitä mukaan kuin matka eteni kohti satamaa.
Cao Dai temppeli-alueella, vanha ystävällinen valkeaan kaapuun kietoutunut omaa kieltään höpöttävä mies seurasi kimono-ostani. Ajattelin hänen olevan munkki, mutta oliko sittenkään sillä jälkeenpäin osoittautui, että hän näpisti yhden dollarin kämmeneltäni. Ehkäpä se meni tarpeeseen.
30.11 Cocktai-ilta hollantilaisille risteilijävieraille Gallery Baarissa. Tarjolla oli kleine hapjes ja kuohuviiniä.
Pönötystä tunnin verran.
1. 12, joulukuu, eipä näy joulun lähestyminen juuri missään vaikka sekin tunnetaan. Cityjen ostoskeskusten leluosastolla jouluteema näkyy.
Rantaudumme juuri Nha Trangin satamaan. Aikomus oli aamiaisen jälkeen lähteä shuttle-bussilla kaupungin keskustaan.
Tunsin kahviaamiaisen jälkeen ylävatsakipua, mutta päätin kuitenkin lähteä kaupunkiin. Paul jäi laivalle koska rantautuminen tapahtui siirtoveneillä ja merenkäynti oli kovaa. Shuttle bussi vei kuinkas muuten, kalliin tavaratalon eteen. Kyselin mistä löytyisi pienten kauppojen alue. Kukaan ei "tiennyt". Tarkoitus oli ostaa juhlakengät, mutta koot loppuivat numeroon 38. Eikä suutaria tietenkään merkkitavaroihin keskittyneesta tavaratalosta löytynyt. Istuin kahvilaan ja lähettelin viestejä wifi-yhteyden saatuani.
Ranta-alue oli upea, ajattelin mennä sinne, mutta liikenne niin sekavaa, että en uskaltanut ylittää tietä. Harmi sillä jos olisin mennyt rannanpuoleiselle jalkakäytävälle olisin nähnyt laajan pikkupuotien alueen aivan lähietäisyydellä. Näin sen vasta bussista paluumatkalla satamaan.
Vatsakipuni yltyi. Laivaan päästyäni kokeilin vanhaa konstia tyhjentää vatsalaukku oksentamalla. Ei toiminut adotetulla tavalla. Hain jäitä lido-ravintolan itsepalvelulinjasta, palatessani istahdin penkkiin koska minua huimasi. Laitoin jäitä pyyhkeen sisään ja asetin sen ylävatsalleni. Se auttoi, mutta sain vilukohtauksen. Makasin kylpytakki ja pitkäthousut ja villasukat jalassa peittojen alla ja tärisin.
Onneksi kohtaus alkoi vaimenemaan. Lämpö palasi kehooni ja noin kello 16.00 iltapäivällä nukahdin. Paul oli myös kuumeinen ja väsynyt. Laitoin oveen..ei saa häiritä kyltin ja nukahdimme molemmat.
Heräsin illalla kahdeksan maissa, vatsani oli rauhoittunut ja oloni hyvä, mutta olin väsynyt ja nukuin seuraavaan aamuun. Yhteensä lepoa kertyi noin 14-tuntia.
Vaikka kontrolloin tarkoin syömiseni uudet maut ja erikoisuuksien kokeilut saattoivat yllättää vatsani toiminnan. Kahviakin epäilen, se on voimakkaampaa kuin mihin olen tottunut. Laktoosi-vammaisena riski vaanii joka herkkupalassa. Kuumepiikkikin oli meillä molemmilla samaan aikaan.
2.12 Hengissä selvitty ja vointi hyvä. Päivä merellä, siis lepopäivä. Aamiaisella söin kaurapuuroa, sen lempeä maku hyväili vatsaani. Kova tuuli rajoitti makoilua aurinkokannella, mutta sitkeästi otin päivän aurinkoannoksen ulkokanmella vaikkakin taivas oli pilvinen, mutta aurinkokin pilkisti pilvien lomasta. Lämpötila on laskenut +24 C. Matkaamme kohti pohjoista. Lounaalla uskaltauduin ottamaan keittoa ja salaattia. No, proplem. Menin iltapäivänokosille ja missasin luennon kiinalaisesta tavoista hoitaa vatsaa mausteiden avulla.
Illallisen söimme italialaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää, mutta en uskaltanut syödä paljoa tai oikeastaan en voinut vatsa täyttyi pienestäkin määrästä. Illallisen jälkeen palasimme hyttiin. Väsymystä vielä, joten menimme aikaisin nukkumaan.
3.12 Da Nang, heräsimme joulukoristeltuun risteilijään.
Aamiaisen jälkeen Shuttle-bussilla cityyn. Kamala kaos liikenteessä, ei minkäänlaisia liikennesääntöjä. Vaikka punainen paloi kävelijöille, mopot porhalsi läpi. Mopot työntyvät vauhdilla myös ajotieltä jalkakäytäville pitkin poikin. Jalkakäytävät ovat mopojen parkkipaikkoja jopa kauppojen ovien edessä on mopoja. Menepä siinä ostoksille.
Kun purkauduimme ulos Dan Nangissa Shuttle-bussista, joukko "vapaaehtoisia" rynni avuksi. Kysyin yhdeltä lähintä apteekkia. Hän lähti viemään mutkitellen läpi vilkkaiden katujen ja lopulta olimme apteekissa. Hän tulkkasi apteekkarille omalla kielellään, vaikka englanninkieli ei ollutkaan hallinnassa. Käsiä apuna käyttäen näytimme, että Paul tarvitsee kurkkukipuun lääkettä. Saimme lääkkepakkauksen, josta Paul otti heti yhden pillerin ja tuumasi nämä ovat jotain tavallisia minttupastilleja. Ostoksen tehtyämme, saimme hätyyteltyä avustajan pois ja istahdimme nettikahvilaan. Siellä istui muitakin Westerdamilaisia. Kysyimme tietä Shuttle- bussien kohtauspaikkaan. Kun kävelimme saamamme ohjeen mukaan suoraan bussipysäkille se oli aivan apteekin vieressä. Eli avustajamme halusi eksyttää meidät, ilmeisesti ajatuksella saada maksu opastuksesta takaisin. No ei onnistunut. Teimme vielä pienen ostoskierroksen, jonka jälkeen palasimme bussilla laivalle.
Vietimme viini-illan hytissä, nautimme loput punkkupullojen jämät ja napostelimme pientä hyvää, joita hain Lido-ravintolasta.
Nukkumaan kello 21.00.
Tilasimme Halong Bay cruise excursion 5.12. Menemme sinne yhdessä hollantilaisen porukan kanssa.
Huomenna 4.12 puolen päivän jälkeen jätämme Da Nangin ja suuntaamme Halong Bayhin. Kello 12.00 lounas Pinnacle-grilliravintolassa.
4.12 Paulin kurkkulääkitys tepsii, hän nukkui hyvin rauhallisesti kuten itsekin koko viime yön. Heräämme yleensä aikaisin noin 6 jälkeen, koska menemme nukkumaan aikaisin noin kello 21. Kävimme suihkussa ja pian lähdemme kevyelle aamupalalle.
Jouduin siirtämään tämän päiväisen lounaamme Pinnacle-grilliravintolassa lauantaille 6.12 (Suomen itsenäisyyspäivän lounaaksi) koska aamiaisen jälkeen vatsani hieman kiukutteli.
Lepoa ja vatsakivut loppuivat. Jätimme puolen päivän jälkeen Da Naning ja lähdimme kohti Halong Baytä. Tuuli oli merellä navakkaa, aallot korkeita joten liikkuminen laivalla vaikeahkoa.
Kävimme iltapäiväteellä, jonka nautimme hollantilaisten ystäviemme kanssa.
Illallisen söimme täpötäydessä kolmannen kerroksen dining roomissa. Itsepalvelu Lido-ravintola sijaitsee yhdeksännellä kannella, joten pöytiintarjoilu tuntui näin kovalla merenkäynnillä turvalliselta vaihtoehdolta.
5.12. Heräsin hiukan kuuden jälkeen, vetäisin verhot syrjään ja aloin hokemaan Paulille beatuful, beautiful. Laiva liopui korkeiden kalliosaarten välissä kohti Halong Bayn satamaa, aurinko oli nousemassa idästä pilvettömälle väririkkaalle taivaalle. Puin päälleni ja juoksin kävelykannelle valokuvaamaan auringonnousua. Kannelle alkoi kertymään muitakin risteilijävieraita ja henkilökuntaa. Kaunista oli herääminen tähän risteilymme toiseksi viimeiseen päivään.
Nautimme aamiaisen ja pakkasin selkärepun Halong Bay kalastusalusristeilyä varten läpi kauniiden kalliosaarten. Kalastusalus puikkelehti luonnon ajansaatossa muokkaamien patsaanomaisten pienten kalliosaarten keskellä.
Risteilyn jälkeen kävelimme sataman turistikeskukseen. Wifi yhteyden saatuamme lähetimme terveisemme ystävillemme ja sukulaisillemme Eurooppaan. Tuhlailin vietnamin rahoja, nautimme paikallista olutta ja ostin jotain pientä turistimyymälästä. Kuuden jälkeen illalla kävelimme takaisin Westerdamille pitkin yhdyssiltaa, ihaillen sataman laivojen sekä kukkulalla olleen tivolin iltavalaistusta.
Lähdimme Lido-ravintolaan illalliselle. Ravintola oli koristeltu itämaisin teemoin ja ruoat sen mukaan, samoin keittiö ja tarjoilijahenkilökunnan asut. Pääpaino koristelussa ja henkilökunnan pukeutumisessa oli Kiinalaista.
Tarjolla oli mustekalaa, kevätrullia, kuorrutettuja isoja katkarapuja, paahdettua ankkaa, susheja, riisejä erilaisilla lisuilla jne. jne.
Jälkiruokatarjonta, suklaalla kuorrutettuja banaaneja, taikinakuorutettua ananasta, erilaisia kakkuja...huikeita makeita makukokemuksia. Iloinen lohikäärme luikerteli pöytien lomassa ja tunnelma oli iloisen riehakas. Perheitä, pienten lasten kanssa juhlimassa kiinalaisten lyhtyjen alla.
Upea päivä ja mahtava ilta. Olimme väsyneitä palattuamme hyttiin. Uni maistui.
6.12Itsenäisyyspäivä merellä matkaten kohti HongKongia. Aurinko paistoi, mutta tuuli oli koleaa. Lounastimme Pinnacle-ravintolassa. Kumosin vegedietin, kuten olin luvannut ja söin sisäfilepihvin sinihomejuusto-kastikkeella ja kermaperunoilla..mahtava mmm. Lounaan jälkeen makoilin aurinkokannella ottaen päivän D-vitamiiniannoksen. Vilu yllätti ja hyppäsin lämpimään kylpytynnyriin, nauttien veden lämmöstä ja auringosta.
Suomen itsenäisyyspäiväloumas.
7.12 Rantauduimme HongKongiin. Meitä odotti linja-auto ja kaupunkikiertoajelu. Noin viiden tunnin ohjelmaan kuului Hongkongin nähtävyyksien lisäksi kiinalaisen teelounas viehättävässä Jumboravintolassa, jonne oli venekuljetus tai vaihtoehtoisesti lauttayhteys. Lounaan jälkeen majoitumme Royal Pacifick hotelliin Kowloonissa. Kuten hotellimme, kaikki rakennukset HongKongissa olivat enemmän ja vähemmän pilvenpiirtäjiä.
Huoneemmekin oli 21-kerroksessa. HongKongin hotellihuoneet ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet länsimaissa. Yhden lisätuolin toivomuspyyntö huoneeseen meni neljän hotellivirkailijan kautta, ennen kuin toiveemme ymmärretiin oikein.
Oli aika jättää risteilijä.
HongKong
Levättyämme hetken kävimme tutustumassa lähimaisemiin. Sää oli päivän aikana vaihteleva, aamulla ylempänä kukkuloilla oli viileämpää, keskustassa kuumaa.
Hotellimme vaihdettiin matkan aikana, HongKongin opiskelijalevottomuuksien vuoksi rauhallisemmalle alueelle Kowlooniin, sillä alkuperäinen hotelli olisi ollut Yliopiston kampuksen lähellä. Meitä ohjeistettiin olemaan huomioimatta mustiin tai keltaisiin T-paitoihin pukeutuneita naamioituneita mielenosoittajia sekä kiellettiin valokuvaamasta heitä. No, eipä tullut yhen yhtä vastaan.
Uni maistui.
8.12 Hotellin aamupala oli mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä, runsas ja erikoisuuksia täynnä.
Lähdin aamiaisen jälkeen hakemaan respasta karttaa Kowloonin ostos-alueista. Vastaanottovirkailija piirsi karttaan hotellin sijainnin ja tien ostoskaduille.
Tein yksin harjoittelulenkin, läheisen puiston läpi kohti ostoskatuja ja mitä löysinkään. Upean Kowloonin puiston, jossa oli mm. flamingoallas, lintuja kaikkialla, upeita kiinalaisia puutarhoja, kivisuihkulähteitä, kukkia, hienoja isoja animaatiohahmo-patsaita, ison uima-allasosaston, joka oli vedestä tyhjennetty näin "talviaikaan", urheilueskuksen sekä kahviloita ja ravintoloita.
Oli aikainen aamu, ihmisiä oli aamuvoimistelulla puistossa. Osa joogaamassa osa käveli tai juoksi. Palasin hotelliin, lähdimme yhdessä puiston halki ostoskierrokselle. Oli alennusmyyntiviikonloppu kadut isot tavaratalot täynnä shoppailijoita. Mannerkiinalaiset olivat sankoin joukoin liikkeellä. Piipahdin pieneen puotiin, josta ostin hajuvesipullon 50% alennuksella.
Isossa tavaratalossa ihastuin upeaan kiinalaiseen jakkuun ja sovitin sitä. Myyjä haki isomman numeron varastosta ja olin otettu, tämän haluan, kysyin varmuudeksi vielä jakun hintaa. Myyjä laski 55% alennuksen ja näytti laskinta. 360 USA.n dollaria. Olin katsonut hinnan väärin, siten, että tuhannet HongKongin dollarit hintalapussa oli jääneet minulta huomioimatta.
Ei tullut kauppoja, harmitti, oli se upea ja kuin tehty minulle. Ymmärsin toki tuotteen kalleuden, jakku oli topattua korkealaatuista silkkiä.
No, ostimme muistoksi sirot pienet lasiset pippurimyllyt. Nälkä yllätti, istahdimme vietnamilaiseen ravintolaan lounaalle. Kieltä polttavan keittolounaan jälkeen, vaihdoimme hiukan rahaa, sillä HK-Dollarit loppuivat, itseasiassa kesken maksaessamme laskua sillä ravintola ei hyväksynyt luottokorttia. Saimme siten keittolounaat alennetuilla hinnoilla.
Palasimme puistoon, jossa nautimme päiväkahvit. Puistossa alkoi olla väkeä, olihan sunnuntai ja aurinko paistoi lämpimästi. Musiikkia, linnun laulua ja puheen sorinaa. Istuimme aurinkoiselle penkille lähelle flamingoallasta.
Istuessamme penkillä, läheisestä puiston nurkkauksesta alkoi kuulumaan kikatusta, naurua ja laulua joka yltyi. Kuikkaisin pensaiden yli, siellä ilokoi ryhmä nuoria muslimityttöjä. He olivat heittäneet huivit penkeille ja tanssivat ja lauloivat. Pari nuorta miestäkin oli liittynyt tyttöseurueeseen.
Viereemme istahti matkaseurueeseemme kuulunut hollantilainen pariskunta, joiden kanssa jutellessa aurinko oli laskenut pilvenpiirtäjien taakse.
He yrittivät houkutella meitä paikalliseen ravintolaan iltaa istumaan.
Emmehän me enää yötä myöten jaksa juhlia, joten oli pakko kieltäytyä kutsusta.
Palasimme hotelliin ostettuamme kaupasta pullon punaviiniä. Laukkujen pakkaus, yömyssyt ja unimaan. Aamulla aikainen herätys ja kotimatkalle lähtö.
Hotelli Royal Pacific
9.12 Kiinalaisen aamiaisen jälkeen ryhmäämme odotti kuljetus HongKongin lentokentälle. Aamiainen paikalliseen tapaan sopi hyvin vatsalleni. Olin ollut hyvin voipa lähes koko matkan ajan paria vatsan kiukuttelua lukuunottamatta Syynkin kivuilleni arvelin löytyvän voimakkaasta aamukahvista, jonka myöhemmin vaihdoin teehen. Kahvin juontini jäi vähiin vain iltapäivällä saatoin nauttia kupillisen kahvia.
Odottelu kentällä chek-in jonossa venyi tunniksi, mutta eipä jäänyt aika turhaan lorvintaan kun jo pääsimme koneeseen. Lennon alkumatka oli lievien turbolenssien täyteinen, mutta nehän ovat tavanomaisia meren, mantereen ja vuorijonojen yhteydessä.
Kahdentoista tunnin lento HongKongista Amsterdamiin. Ei paha kokemus ei ollenkaan kun asennoituu oikealla tavalla. Kudoin yhden villasukan. Katsoin elokuvan, ratkoin sudokuja, pelasin Anry Birds-pelejä. Nautin kaksi ateriaa ja kaksi pientä pulloa punaviiniä (18,5cl). Liikkumaankin pääsin pitkin koneen käytäviä ja kiinalaiseen tapaan harjoitin omaperäisiä joogaliikkeitä.
Päivitin tätä blogiani kun jo ilmoitettiin laskeutumisesta Amsterdamiin. Tare oli kentällä meitä vastassa. Kävin ostamassa aamiaistarpeet kentän Albert Heijmista ja ajoimme kotiin. Tuntui, että virtaa riitti, mutta punaviinilasillisen jälkeen virta loppu kuin seinään. Joten peitto korville, unimaan ja se oli siinä.
Kuvakoosteita.
Singapore
Hyttimme Westerdamilla.
Thailand, Bangkok
Sihanoukville Kambotza
Kapteenin ja päällystön lounaalla kutsuvieraana.
Vietnam Phu My
Halong Bay
Kiinalainen ilta
Itsenäidyyspäivän lounas.
HongKong
Mandi 11.12.2019
.jpg)
.jpg)