KESÄNI

Kesä on mennyt...no jos hyvin sattuu se jatkuu vielä sillä maanantaina lähdemme taas Hollantiin.

Olen viettänyt koko kesän mökillä ja hoitanut puutarhaani. Viime päivät ovat olleet hyvin kiireisiä on sadonkorjuun aika. Olen säilönyt, pakastanut ja kuivannut. Punaviinimarjoista tein viiniä, joka nyt jää muhimaan ja kun palaamme takaisin, alan pullotuksen.

Marjoja ja sieniä olen jonkun verran poiminut en paljoa, mutta litran sitä toisen tätä, sen verran vain, että joulupöytässä on omia kesän herkkuja tarjolla. Tänään Sotkamon vaarojen puolukkarinteitä kolutessani ihmettelin median välittämää marjasotaa kuka saa poimia ja mistäkin, mieletöntä, metsä oli näet täynnä punaisia mättäitä.

Säilötyt vihreät tomaatit olivat tämän vuoden sadon uusin kokeilu. Olisin toki mielelläni syönyt punaisia tomaatteja pitkin kesää, mutta ne eivät ehtineet valmistua.

Olen siitä omituinen sadonkorjaaja, että ajattelen säilöntä puuhissani joulua, useimmitenhan lienee niin, että satoa kerätessä ja pakastellessa ajatellaan talven tuiskuja. 

Jaa, nyt takaisin kesään.

Kesä oli lämmin, hellepäiviä riitti ja minulle himo auringonpalvojalle laituri oli joka päiväinen löhöpaikka. Rantasauna lämpeni helteistä huolimatta vähintään kolmesti viikossa. Juhannus kului perinteisesti mieheni korpimökillä käen kukuntaa kuunnellen. Heinäkuussa vietettiin vanhenemiseni vuosipäivää ystävien ja sukulaisten kanssa. Meillä serkuksilla on tapana kartuttaa toistemme puutarhojen kasvustoa, sain lahjaksi monta uutta lajia kivikkopuutarhaani. Hullun hauska harrastus tämä kivikkopuutarhan hoito, se laajenee ja laajenee.

Esikoinen vietti elokuun alussa ensimmäisen lomaviikkonsa mökillämme. Sen viikon aikana teimme miesten hommia. Moottorisaha pörräsi yhden päivän, poika sahasi ja minä pinosin koivupölkkyjä, jotka odottavat nyt ressun alla ensi kesää ja pilkkomista saunapuiksi. Korjasimme laiturin askelman, jonka koristelimme isoilla kivillä ikäänkuin tilataideteokseksi. Lisäksi siivosimme varastoja, veimme nurkkiin kerääntynyttä roihnaa kierrätykseen ja kaatopaikalle. Työpäivien päätteeksi lämmitimme saunan ja pitsikuistilla kaljaa naukkaillen parantelimme maailmaa.

Elokuun puolessa välissä saimme vieraita Hollannista. Mieheni lapset olivat Lapissa lomailemassa heidän äitinsä heille jättämällään perintötilalla ja sieltä palattuaan he vierailivat luonamme. Rukoilin ilmojen herraa sillä olin suunnitellut laituri-illallisen. Ilmojen valtias siunasi toiveeni ja saimme viettää ikimuistettavan illan kauniissa ja aurinkoisessa säässä. Söimme poronkäristystä, muusia, puolukkahilloa ja jälkiruoaksi mansikkatäytekakkua.

Kesää on nyt ihana muistella.