keskiviikko 2. helmikuuta 2011

KALAJUTTU



Tarina 6.

Paavo ja Pyry soutivat kaislikkoon katiskaa kokemaan. -Mandiii-, kuului kaislikon keskeltä. Mandi juoksi rantaan. -Katiska on täynnä kalaa-, huusi Pyryn hätääntyneenä. -Nostakaa katiska veneeseen ja soutakaa rantaan-, vastasi Mandi pojille. Pyry nosti raskaan katiskan veneeseen ja pojat soutivat laiturin kupeeseen.
-Voi jestas montako niitä on-, siunaili Mandi tuijottaessaan katiskan pohjalle. -Ainakin viisikymmentä-, sanoi Paavo, nousi veneestä marssi rannalle ja jatkoi, -Enkä syö sitten yhtään-. -Ne ovat ahvenia ja herkullisia halstrattuna-,sanoi Mandi. -Pojat älkää viekö katiskaa heti takasin kaislikkoon tässä on meille viikoksi syötävää-, jutteli Mandi kaataessaan kaloja katiskan nielusta ulos  isoon ämpäriin. Pyry huuhtoi katiskan ja nosti sen saunan taakse. Mandi haki kalapuukon ja ison vadin keittiöstä, istahti kivelle rantaan ja aloitti perkausen.

Aurinko paistoi lämpimästi ja kalan haju johdatteli Mandin ajatukset lapsuuteen.  Hän muisti kuinka oli pienenä tyttönä istunut äidin vieressä rappusilla ja katsellut kun äiti perkasi kaloja. Mikko kissa pyöri äidin ympärillä kehräten ja hieroi itseään äidin kylkiin. Mikko tiesi, että perkuujätteet olivat hänelle tarkoitettua herkkua. Mandi aisti, että äiti istui hänen vierellään. Hän tunsi suunnatonta ikävää lapsuuskotiin, niin ikävää, että kyynelel vierähti hänen poskelleen. Mandi säpsähti, siili kipitti hänen kenkänsä yli ja hän palasi takaisin tähän päivään. Ahvenia oli neljäkymmentäyhdeksän ja yksi särki. Mandi suolasi kalat kevyesti ja vei jääkaappiin.

Iltapäivällä moottoriveneen lähestyi rantaa. Ketä me saadaan vieraiksi, mietti Mandi ja Paavo juoksi pitsikuistille ottamaan tulijoista selvää. -Ahtoset tulevat saaresta-, kuului Paavon iloinen huuto kuistilta. Eva oli käynyt torilla ja kantoi pirttiin tuomisia. Mandi kuikkasi Evan koriin, onneksi ei kalaa, hän huokasi. Jussilla oli  moottorisaha ja kirves mukanaan sillä hän oli luvannut tehdä saunapuita aitan takana olevista koivupölkyistä ja hän aloittikin heti urakkansa. Lauri, Pyry, Hanne ja Paavo juoksivat rantaan ja uimaan. Mandi ja Eva aloittivat päivällisen valmistelun. Ulkogrillin vieressä oli Mandin ihan itse rakentama ruokaterassi, tai ei ihan itse rakentama, Jussi oli ollut apuna kaiteiden teossa.



Naiset valmistivat ruokaa, lapset kirkuivat rannalla ja Jussi piti huolen musiikkitehosteista moottorisahalla. Mandi aloitti ahveten halstrauksen grillin hiilloksella. Lapset olivat sitoneet uimapatjat narulla kiinni veneeseen  ja vaativat, että Eva tulisi soutajaksi. Evan lähti rantaan hänen tehtäväkseen tuli soutaa ympyrää rannassa. Aurinko kimalteli vedenpinnalla välkkyen pienissä aalloissa kuin tuhannet tähdet, jotka seurasivat lasten ilonpitoa. Eeva oli ottanut limutarjottimen veneeseen. Lapset pulativat löhöilyn lomassa  patjoiltaan veteen ja uivat veneen kylkeen hakemaan Eevalta juotavaa.

Mandi oli saanut ruoan valmiiksi ja huuteli porukoita syömään. Rannasta saapuikin nälkäinen seurue. Tarjolla oli halstrattuja ahvenia, uusia perunoita, sipulia, tilliä, sitruunaa, voisulaa, leipää, juustoa ja makkaraa. Kaikille oli syötävää, jopa Paavollekin, joka oli vannonut, että ei syö kalaa. Mandi vilkaisi Paavoa., poika puhdisti pienillä sormillaan kalaa ja pisti suuhunsa. Mandia hymyilytti, hän silitti kevyesti kuin ohimennen Paavon hiuksia.


Olipa maistuva ateria, kiittelivät kaikki eikä yhtään ahventa jäänyt. Pyry, Lauri ja Hanne vetäytyivät lueskelemaan kesä aittoihin. Paavo oli väsynyt ja meni huoneeseensa nukkumaan. Aikuiset istuivat vielä pitkään grillirerassilla ja heillä kuulosti olevan hauskaa. Aurinko oli jo laskenut taivaanrannan taakse kun he viimein päättivät kömpiä yöpuulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eheytymisen vuosi 2023

Vuosi 2023 aloitti uuden elämänvaiheen. Olin parantunut, mutta lääkkeiden lopettaminen aiheutti tunnemyrskyn ilon ja masennuksen vuoristorad...