Hollantia ristiin rastiin

Toinen kotimaani

Puukengät, tuulimyllyt ja tulppaanit tuo yksipuolinen kansakoulun aikainen mielikuvani Hollannista on laajentunut neljän viimeisen vuoden aikana. Ennen minulle täysin tuntematon Neaderland on nyt toinen kotimaani. Nykyisin Hollanti yhdistetään mariuanaan ja kannabistuotteisiin yhtä vahvasti kuin eutanasiaankin.

Romattiset puiset tuulimyllyt eivät enää jauha energiaa eivätkä maanviljelijät kävele niituilla puukengissä, mutta tulppaanit kukkivat. Keveitä huumeita saa jos niitä lähtee täältä hakemaan ja eutanasiakin on todellisuutta, mutta tarkassa valvonnassa.

Olen asunut nyt neljä heräävää kevättä Haaremin suurkaupungin kyljessä sijaitsevassa kauniissa Heemsteden kylässä, joka on tänä vuonna valittu Hollannin kolmanneksi kauneimmaksi kunnaksi, tämän arvostetun kunniamaininnan saavat kunnat, joiden pinta-alasta 50 % on viheraluetta.

Heemsteden kauniit puistoalueet kutsuvat kävelyretkille. Läheisen Groenendaalse Boss metsäalueen vapaana laiduntavat jykevät Scottich Highlander lehmät valtavine sarvineet ihastuttavat ohikulkevia. Viehättäviä yksityiskohtia metsissä ovat kaatuneet puut, jotka jätetään matumaan paikoilleen ikäänkuin luonnon veistämiksi taideteoksiksi.

Luonnon muokkaamaa taidetta

Hollanti on pinta-alaltaan noin yksi kahdeksasosa Suomen pinta-alasta. Asukkainta tällä pienellä alueella on 16-miljoonaa. Amsterdamissa pistäytyneet ovat kokeneet tuon täyteen ahdetun muurahaiyhteiskunnan kuhinan, mutta sisemmälle maahan matkustavat löytävät rauhallisia lähes asuttamattomiakin seutuja. Amsterdamista junalla itään matkatessa ohi vilisee kanavien halkomia niittyjä sekä kauniita pieniä kyliä ja kaupunkeja. Keski- ja itäosassa maata sijaitsevat metsäalueet, joiden kätköistä löytyy riistaa metsämiehille mm. villisikoja, peuroja, jäniksiä ja fasaaneja.

Pohjois-Hollanti on maaviljelysseutua. Ojien halkoamia valtavia peltoja laiduntavat lampaat karitsoineen, lehmät, hevoset ja ponit. Laitumien keskellä on kauniita olkikattoisia maalaistaloja. Olki on vanha katon rakennusmateriaali, se on kallis, paloarka ja huoltoa vaativa kateratkaisu, mutta se pitää talvella sisätilat lämpiminä ja kesähelteillä viileinä.

Hollanti on myös tuhansien lintujen synnyin- ja kotimaa. Kanavissa ja niittyjen ojien suojissa asustelee erilaisia vesilintuja, kauniita, ylväitä joutsenia ja sorsia poikueineen, puissa ja pensaissa sirkuttelee pienempiä visertäjiä. Pulut huhuilevat puistoissa ja kirkkojen torneissa. Kurjet tepastelevat saalistamassa niituilla ja ojien matalikoissa arvokkaan hillitysti. 

Waterhoentjen pesä

Waterhoentje pariskunta rakentaa kanavaan korkean tötterömäisen pesän keräämistään risuista ja oksista sekä ihmisten veteen heittämästä krääsästä. Nykyaikaisesta pesästä risujen seasta erottuu värikästä oranssin väristä muovinauhaa sekä mehutetrapurkkeja. Naaras hautoo munia korkeassa linnassaan kuin kuningatar, uros kiertää lähialueita etsien syötävää rouvalleen. Minulla oli ilo todistaa erään lintupariskunnan iloista perhetapahtumaa Heemsteden kanavan rannalla, munista kuoriutui oranssinokkaisia harmaita höyhenpalleroita.

Hollanti on hyvin tasaista maaperältään. Hiekkadyynit meren läheisyydessä sekä suojaavat maata, että muodostavat kumpuilevia metsäisiä vaellusreittejä. Etelä-Hollannissa Maastrichtin ja Vaalsin alueella maa muuttu mäkisemmäksi ja Belgian puolelle mentäessä korkeuserot ovat jo suurempia.

Historia on kaikkialla läsnä. Kaupungit ovat säilyneet ehjinä kokonaisuuksina. Vaikka talot on satoja vuosia vanhoja niiden sisältä löytyvät nykyaikaisen asumisen mukavuudet, mutta menneet vuosisadat ovat käsin kosketeltavissa vanhoissa tiiliseinissä ja ulkokoristeissa ja kattorakennelmissa.

Haarlemin alueen vanhin rakennus on nunnaluostari 890-luvulta. Linnoja ja kartanoita on joka puolella maata ja ne ovat yhä joka päiväisessä käytössä, asuntoina, ratsastustiloina, historiallisina matkakohteina ja hotelleina.

Pitkä Taneli

Haarlemin kaupungintalo on 1200-luvulta. Se rakennettiin metsän keskelle kreivien metsästysmajaksi (linnaksi). Kaupungintalon kätköistä löytyy eräs mielenkiintoinen yhteys Kainuuseen. Historiaa huokuvan talon seinällä komeilee suurikokoinen maalaus Daniel Kajanuksesta Paltamossa syntyneestä Tanelista. Hän asui elämänsä loppuvaiheet Haarlemin keskustassa kauniissa hofjessa, ( suojaisassa rivitalossa, jonka sisäpiha on puutarhaa) Täällä hänet muistetaan nimellä pitkä mies.

Leidenin asemarakennus

Uusi ja vanha arkkitehtuuri kohtaavat suurkaupunkien laajentuessa. Uuden arkkitehtuurin helmiä löysin mm. Haagista, jossa uudet asuintalot hivelivät silmiäni kauneudellaan vanhojen talojen kupeessa. Amersfoordin kaupungin uudenaikainen rautatieasema oli myös näyte uudesta rakennustaiteesta ja siitä kuinka vanha ja uusi sopivat elämään rinnakkain ilman soraääniä. Amsterdamin kanavakierroksella sain tutustua meren päälle rakennetuun nykyaikaiseen asuinalueeseen, se on näyte hollantilaisten rakentamisen erikoisosaamisesta. 

Uutta vanhalla muotilla

Pohjanmeren rannalla sijaitsevat Schenveningen tai Zandvoord ovat hollantilaisten suosittuja rantalomakohteita. Kauniit, puhtaat hyvin hoidetut rantabulevardit houkuttelevat ostoksille ja ruokailemaan ravintoloihin tai pikaruokaloihin. Ranta-alueen ravintoloiden terassit ovat somisteltu pehmeillä tyynyillä varustetuilla sohvilla, joissa voi löhöillä ja ottaa aurinkoa sekä nappailla trinkkejä tai pientä purtavaa. Hiekkarannalta voi vuokrata aurinkotuoleja tuulisuojineen ja nauttia vaikkapa omia picknituotteita.

Schenveningen´in  rantaelämää

Hollantilaiset perheet asuvat kahden tai kolmen kerroksen käsittävissä (kaksi taloa yhden katon alla)  rivitaloissa. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat eteishalli jossa on pieni wc, keittiö, olohuone ja ruokailutila. Ylimmissä kerroksissa on makuuhuoneita, kylpyhuone ja parvekkeita. Taloissa on yleensä etupiha ja takapiha. Takapihalta löytyy pieni puutarha. Luonnollisesti kerrostaloasuminen on myös yleistä, mutta joillekin taas asuntolaiva on se ainut ja oikea asumismuota eräänlainen elämäntapa. Kaunis yhden perheen talo keskellä isoa hyvin hoidettua puutarhaa on merkki siitä, että talossa  asuu varakas perhe. 

Asuntolaiva

Akaisempina vuosina olen saanut nauttia lämpimistä tuulista ja auringon paisteesta. Tänä keväänä meri-ilmastolle tyypilliset äkilliset muutokset ovat tulleet tutuiksi. Aamupäivän epävakaa sateinen sää voi muuttua iltapäivällä selkeäski ja aurinkoiseksi tai päinvastoin.

Yleiset liikenneyhteydet ovat tässä maassa erinomaisesti organisoituja, joten siirtymiset paikasta toiseen on vaivatonta ja nopeaa. Jätä oma auto pois jos haluat tutustua Hollannin kauniiseen luontoon ja iloisiin ystävällisiin ihmisiin.

Mandi/huhtikuussa 2010