Hollannin historian lämpimin lokakuu.

Karjaa laitumella

1.10.2014 Lähdimme Ikean tavarataloon Haarlemiin. Tapanamme on kävellä tavaratalossa ja ostaakin jotain jos eteen sattuu. Matkan pääasiallinen tarkoitus oli kuitenkin hankkia pohjoismaisia sillejä aamiaispöytään nautittaviksi. Tillisilliä, matjessilliä sekä puolukkahilloa. Hollannista saa kyllä silliä, mutta se on maustamatonta sillifilettä, jota syödään suolakurkun ja sipulimurskan kera. Se on hollantilaisten illanistujaisten herkkua.

2.10.2014 Erna kutsui meidät kylään kotiinsa. Ilma oli kaunis, istuimme sisäpihan puutarhassa nauttien Ernan tarjoamia herkkuja ja tietenkin juttelimme kuulumisistamme. Erna on Petzen sisko ja  minun hyvä ystäväni.

Erna

Sisäpihan puutarhassa

3.10.2014 Oli vuorossa day off, makoilin parvekkeella kalastelemassa myöhäisiä auringonsäteitä.

Parvekkeellamme

4.10.2014 Lämpömittari näytti +20 C, joten nokat kohti Zandvoortin hiekkarantoja. Kävelimme meren rannalla, istuimme rantakahviloissa, nautimme auringosta ja söimme merenherkkuja, joita ostimme myyntikojusta, joka kiersi rantaa traktorin vetämänä. Ihanan tuoreita ja hyvän makuisia kala- ja katkarapuherkkuja erilaisilla lisukkeilla ja salaateilla. Nammm...

Zandvoortin silminkantamatonta hiekkarantaa

Kavilassa juon usein minttuteetä

5.10.2014 lähdimme pubikierrokselle Haarlemiin, jossa oli menossa olut-tapahtumia. Emme ole oluen ystäviä, mutta illan kuluessa kokeilin Haarlemin kuuluisuutta, Jopen-olutta. Valitsin perinteisen maun vaikka tarjolla olisi ollut erilaisia imeliä ja katkeroisia oluita. Baarimestari antoi minulle erilaisia olut näytteitä, mutta ne eivät iskeneet makuhermoihini.

Skool 

6.10.-ja 7-10.2014 Otimme rauhallisesti siis kaksi day off päivää. Aamupäivisin pesimme pyykkejä ja siivoilimme ja iltapäivisin kävimme ostoksilla Heemsteden ruokamarketeista. Täällä ruokakulut ovat Suomen ruokakuluja edullisempia.


8.10.2014 Lähdimme Haarlemiin. Kiertelimme tavarataloja ja putiikkeja sekä kävimme kirpparimyymälässä. Kirpputorit ovat todellisia aarreaittoja ja aina sieltä jotein mukaan lähtee. Nyt ostin joulukoristeita.

Nousimme liukuportaita ylösV&D tavaratalon näköalakahvioon. Syksy on omenherkkkujen aikaa ja hollantilaiset jos ketkä osaavat  omenapiirakoiden valmistuksen. Ostimme kummallekin erilailla maustetut omenapiirakkapalat, jotka nautimme kermavaahdon ja kahvin kera.

Perinteistä ja mantelista omenapiirakkaa

9.10.2014 Olimme sopineet vierailun Amsterdamiin Petzen vanhan kolleegan Marthan luokse. Marth on 92-vuotias nainen, sodanaikainen vastarintaliikeaktivisti ja myöhemmin erikoispedakogi. Hän on luonut Hollantiin luki-ja kirjoitushäiriöisille lapsille erityiskoulujärjestelmän. Hän tykkää vierailijoista, mutta ihmiset nykyään ovat hyvin kiireisiä ja tahtovat unohtaa vanhat työkaverinsa. Marth odotti meitä, kuten myös me hänen tapaamistaan.Hän on eläväinen, älykäs ja muisti hyvin terävä.

Yhteisten muistojen kuva-albumi

Lähdimme kotimatkalle. Kävelimme Amsterdamin vilkkaita katuja, istahtaen välillä terasseilla. Matkaa Marthin kotoa rautatieasemalle kertyi runsaat viisi kilometriä. Emme pitäneet kiirettä vaan nautimme kävelymatkastamme ja kauniista syyssäästä.

RIJKSMUSEUM

Msiikkia puistossa

Paikallisten journalistien kuppila.

Huilaustauko matkalla

Tivoli keskellä Amsterdamia

10.10.2014 Almanakassamme oli vierailu Ernstin ja Meerin luona. Meeri oli valmistanut herkullisen naposteltavapöydän, jonka kyytipoikana oli punaviiniä ja olutta, Erns kuten tavallista oli aloittanut juhlimisen hieman etuajassa. Erns on Petzen vanhin ystävä. He tapasivat toisensa jalkapallokentällä ala-aste ikäisinä. Keskustelimme ja nautimme erilaisista pöydän antimista viihtyisässä keittiössä parvekkeen ovien ollessa auki. Järjestely oli välttämätön sillä Erns ja Meeri ovat ketjupolttajia. Ilta päättyi siihen, että Erns meni tai oli mentävä nukkumaan. Istuimme vielä tovin Meerin kanssa olohuoneessa ennen kotimatkaamme.

Meeri, Petze, Erns ja minä

Hetki ennen kotimatkaa

11.10.2014 Day off.

12.10.2014 Erna tuli vieraaksemme. Olin tehnyt tarjottavaa ja kattanut pöydän. Istuimme ja jutustelimme tuntitolkulla. Meillä on aina paljon asiaa, molemmat sisarukset Petze ja Erna ovat puheliaita enkä minäkään ole niitä maan hiljaisempia, en toki.

Pientä purtavaa

Ystävykset parhaasta päästä Erna ja minä

Teimme treffit Ernan kanssa tulevalle viikolle Heemstedeen vakiokahvilaamme. Treffeille tulisi myös  Tinnike, Petzen ja Ernan edesmenneen serkun vaimo.

13.10. 2014 Kodinhoito ja pyykkipäivä ; )

Puhdasta pyykkiä naruille

14.10.2014 Tapasimme Tinniken ja Ernan Heemstedessä. 

15.10.2014 Kauan odottamani matka Rotterdamiin toteutui vihdoin. Minulla oli ollut mielikuva Rotterdamin kaupungista, että se on maahanmuuttaja enemmistöinen ja satama hallitsisi kokonaisvaltaisesti kaupunkikuvaa.Yllätyksekseni saavuin nykyaikaiseen kauniiseen kaupunkikeskustaan, jossa en juurikaan mamuja kohdannut ja satamakin oli jossain kaukana kaupungin ulkopuolella. Kävelimme keskustassa ja ihastelimme modermia kaupunkia ja sen uutta arkkitehtuuria. Jatkoimme Reinin pohjoisen suuhaaran, Nieuwe Maasjoen rannalle ja katselimme ohi lipuvia tankki- ja konttilaivoja. Sain satamakaupunkikuvalleni hieman katetta.

Rotterdamin uusi kauppahalli

Reinin pohjoisen suuhaaran, Nieuwe Maasin rannalla

Meillä on usein hauskaa

Rotterdamin keskustan asuinaluetta

Olin saaneet tiedon esikoiseni tulevista häistä ja siten alkanut etsimään edustavia juhlavaatteita itselleni. Siispä osa ajasta kului kauppoja kiertäessä ja mikä olikaan kiertäessä sillä syysalennusmyynnit olivat alkaneet. Ei kuitenkaan napannut tällä erää ja jätin etsimisen myöhemmäksi. Olimmehan suunnitelleet matkaa Leideniin ja Haarlemikin on mitä ihanin ostoskeidas ja lähellä samoin kun Heemsteden pikku putiikit. Aikaa siis oli riittämiin.
 

Rotterdamin asemalla

Tykkäsimme kovasti Rotterdamin kaupungista ja ehkäpä palaamme sinne vielä uudestaa.


16.10. 2014 Olimme saaneet kutsun ystäviemme Dickin ja Tonnyn kotiin. Niinpä suunta kohti Haarlemia. Meitä odotti ruhtinaallinen ruokatarjoilu. Alkupaloina nautimme erikoisjuustoja ja punaviiniä. Päivällinen koostui hollantilaisista syksyn perinneruoista, hapankaalista sekä Boerenkoolista, paikallisen lihaisan makkaran kera. Jälkiruoaksi saimme Tonnyn tyttären Claudian leipomaa omenapiirakkaa.

Erilaisia juutoja ja dippejä

Boerenkoolia perunasoseessa ja  lihaisaa makkaraa

Cappuccinoa, omenatorttua ja Amaretto likööriä

Ilta jatkui karaoketunnelmissa aina keskiyölle asti jollon palasimme väsyneinä mutta iloisina kotiin.
Seuraavana päivä luonnollisesti oli pyhitetty levolle ; ).

Claudia

Tonnyt, Dick ja Petze

Tonny, minä ja Dick

Päivittys jatkuu ; )

Mandi 28.11.2014