Kevät 2014

Kevät 2014 oli lämmin ja aurinko lähes jokapäiväinen vieras taivaanrannalla. Istuimme Petzen kanssa usein laiturilla mukananne termospullollinen kahvia ja jotain hyvää kahvileipää. Jäälle emme uskaltaneet mennä sillä vettä oli jään päällä ja isoja railoja virtaus kohdissa. 

Kaupunki asunnossa olin istuttanut tomaatin siemeniä. Taimet alkoivat itäämään lämpimillä  ikkunalaudoilla. Alkuperäinen tarkoitukseni oli myydä taimia kirpparilla, mutta en toteuttanut aijettani vaan huolsin ja hellin taimiani keittiön- ja olohuoneen ikkunalaudoilla.

Huhtikuun alussa matkustimme Tampereelle tervehtimään Petzen tytärtä ja hänen sulhastaan. Mukaamme lähti myös Petzen kuopus. Matkan tarkoitus oli tutustua tietty Hannan ja Laurin kotiin ja elämään Tampereella, mutta myös juhlia etukäteen Petzen syntymäpäivää.

Matkalta jäi kivoja muistoja. Synttärijuhlat pidimme trendikkäässä ravintolassa syöden ja nauttien toistemme seurasta. Seuraavana päivänä tutustuimme Tampereen nähtävyyksiin ja illan päätteeksi söimme Hannan ja Laurin luona aivan ihanaa aurajuustokanapastaa. 

Huhtikuun puolessa aloitin mökin keittiön seinärempan. Tarvittavia remontti puita löysin ulkovarastosta. Purin vanhan leveän kerrossängyn alalaudat, jotka olivat sopivan pituisia peittämään betoni seinämän. Seinä oli murtunut ja surkean näköinen. Seinästä ei tullut timpurin taidon näytöstä, mutta kelpaa ja ajaa tehtäväänsä ainakin toistaiseksi. 

Kevät eteni ja seuraava timpurointi kohde oli laiturille suunnittelemani löhösohva ja sohva pöytä.

Sohvan valmistin poikien vanhoista kerrossängyistä. Käsittelin sohvan harmaalla ulkomaalilla ja saman käsittelyn sai vanha Hoikankadulta peräisin oleva pöytä, joka oli aikoinaan palvellut syntymäkodissani kahvipöytänä. Äitini oli myöhemmin sahannut kahvipöydän jalat matalammiksi, jonka jälkeen se oli toiminut olohuoneen sohvapöytänä. Äitini oli samanlainen timpuri kuin minäkin. Joka kevät syntymäkotini huonekalut saivat eri värisävyn tai joku huonekalu uuden tehtävän. Ja kuten äidilläni samoin minullakin ompelukone surisi muunnellen tekstiileitä uuteen uskoon.

Sohvan istuinosat ja selkänojan tein vanhoista vaahtomuovipatjoista. Päällystin patjat punaisilla kankailla. Ostin värikkäitä tyynyjä ja hartiahuiveja. Petzen aikoinaan synttärilahjaksi ostamat rottinkinojatuolit siirtyivät lasikuistilta laituriolohuoneeseen. Lasikuistin valloittivat tomaatintaimet.

Laituriolohuone saatiin käyttöön huhtikuun lopulla ja siitä tulikin kesän 2014 suosituin tila.

Ennen kuin Nuasjärven vesi saavutti rantaviivani siivosimme kuopuksen kanssa rannan. Haravoimme vanhoja kaisloja ja jäiden kuljetamaa roskaa pois ja nakkelimme isompia kiviä pois rannan tuntumasta. Puuhastelujamme tuli seuraamaan pohjoiseen matkalla ollut joutsen pariskunta.

Talvimyrsky oli kaatanut naapuri mökin ja meidän mökin välisen aidan. Olin ottanut sähköpostilla yhteyttä etelässä asuviin mökkinaapuriimme ja kysynyt mitä tekisimme aidalle. Sain vastauksen, että he tulevat vapuksi mökilleen joten katsotaan sitten mitä tehdään. Vappa tuli ja naapurit, jotka eivät olleet lainkaan kiinnostuneita aidasta. Olin koettanut pitää aitaa pystyssä jo vuosia puihin sidotuilla naruilla. Kun vihdoin sain naapurin isännän kuuloetäisyydelle, kysyin, mitä aidalle tehdään. Sain vastaukseksi käden huitaisun ja sanat "Meillä on nyt isompia projekteja menossa" (uusi talviasuttava ns. vierasmökki oli alkamassa nousemaan pystyyn naapurin tontille).

Silloin ymmärsin, että en voi yksin tehdä mitään.

Riisuin aidan tukinarut pois ja annoin sen retkahtaa puita vasten, osa rannan puoleista aitaa kaatua romahti naapurin tontille. Siinä se rötkötti koko kesän, eivät saaneet aitaosia ylös. Mutta mitäpä se minulle enää kuului, päätin jättää asian sikseen. 

Päivitykseni jatkuvat ; )

Heemstedessä 26.9.2014