Kahdessa viikossa voi tapahtua paljon. Kun kaksi viikkoa sitten astuin lentokoneesta ulos Korven lentokentälle, katselin kaljua luontoa ja harmaata taivasta, silloin iski mieleeni masennuksen poikanen. Paluu arkeen oli kuin halolla päähän lyönti. Taakse jäi kaunis kukkaloisteinen Hollanti, jossa sää oli suosinut meitä kesäisillä hellelukemilla koko matkamme ajan.
Heti miten kotiuduttuani sain puhelinsoiton sairaalasta. Minulle tarjottiin peruutuspaikkaa vasemman rinnan korjausleikkaukseen. Olen blogini ensimmäisillä sivuilla kertonut rintasyöpään sairastumisestani ja sädehoitovaiheesta OYS:ssa. Löydät tarinani (Vuoden viimeisenä päivänä) otsikon alta.
Kävelin 31.5.2011 kauniina aurinkoisena aamuna kohti KAKS:n päiväkirurgista osastoa. Makasin leikkauspöydällä kello 930 ja heräsin tuntia myöhemmin heräämössä, suunnattoman onnellisena. Kiitin jotain, jota en osaa määrittää siitä, että olin terve ja minua eheytetään.
Ensimmäinen arven täyttö oli takana. En tiennytkään kuinka hyödyllinen operaatio itseasiassa olikaan. Esteettisesti olin varautunut saamaan takaisin rinnan pyöreyden, mutta se, että pääsin kiristävistä tunteista rinnassani ja vasemmassa kädessäni, oli paras yllätys. Käteni kiertoliike palasi entiselleen, kerroinkin ystävilleni, että nyt on mahtavaa raapia vasemmalla kädellä oikeata lapaluuta kun sitä kutittaa.
Haluan sonnustautua jälleen kesän 2009 mukaiseen kesäasuun ; ) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti